Loisteho kannattaa kompensoida tehokkaasti

Isot laitokset, joiden sähkönkulutus on satoja tai tuhansia ampeereita, tuottavat merkittävästi loistehoa. Se taas aiheuttaa kustannuksia, sillä sähköverkko on mitoitettava myös loisteho huomioon ottaen. Merkittäviä säästöjä saadaan, kun loisteho kompensoidaan tehokkaasti ja parhaiten käyttöön soveltuvilla laitteilla, muistuttaa LST Servicen Ville Lehto.

– Tärkeää olisi, ettei laitoksen sähköverkkoon päätyisi loistehoa, sillä se rasittaa sähköverkkoa. Se aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia, sillä sähköyhtiöt veloittavat loistehosta sähköverkossa. Ongelmana on usein, etteivät yritykset tiedä, paljonko he tuottamastaan loistehosta maksavat sähköyhtiölle, kun se on osa kokonaissähkölaskutusta, LST Servicen toimitusjohtaja Ville Lehto korostaa.

Loisteho myös kuormittaa sähköverkkoa, jolloin laitoksen sähköverkosta ei saa täyttä tehoa irti.

– Monet eivät tiedä, että loistehon voi kompensoida. Kyse on usein sadoista euroista kuukaudessa eli tuhansista euroista vuodessa. Kompensointilaitteisto maksaa itsensä takaisin yleensä 2–4 vuodessa ja oikein huollettuna laitteisto kestää kymmeniä vuosia.

Tarkista loistehon tilanne

Ville Lehto kannustaa katsomaan sähkölaskua, erityisesti isoissa laitoksissa, kuten tehtaissa, muissa tuotantolaitoksissa ja sairaaloissa.

– Jos huomaa, että maksaa loistehosta maksua, niin autamme selvittämään, millaista loistehoa on verkossa, paljonko sitä tulee ja miten sen voisi tehokkaimmin kompensoida. Loistehon kompensointi ei ole mikään uusi asia, mutta se jää usein huomioimatta, vaikka säästö voi olla suuri. Lisäksi monella on käytössä vääränlainen kompensointilaite, kun tuotantolaitteita on uusittu ja loistehon tuotto samalla muuttunut, Ville Lehto muistuttaa.

Loistehon ohella kannattaa analysoinnissa huomioida laitteet, jotka tuottavat yliaaltoja sähköverkkoon. Kompensaattorin yhteyteen voidaan asentaa laitteisto, joka poistaa haitalliset yliaaltovirrat.

– Loisteho ja yliaallot rasittavat sähkönjakeluverkkoa, jolloin tehoja ei saada täysimääräisesti käyttöön. Lisäksi ne rasittavat sähkölaitteistoja, joten elinkaarikustannukset nousevat. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä, kun haluaa tarkistaa tilanteen.

Tiesitkö?

  • Samalla, kun sähköverkon kuormitusta arvioidaan loistehon ja yliaaltojen osalta, voi LST:n asiantuntija tarkistaa energia-analysaattorin avulla laitoksen muut kohteet, jotka vievät paljon energiaa, kuten moottorit, pumput ja puhaltimet. Jos ne ovat kovin vanhoja tai huoltoa ei ole suoritettu, voi laitteen hyötysuhde olla erittäin huono.
  • Moottorin hankintahinta on vain noin 2–3 prosenttia moottorin koko elinkaarikustannuksesta, joten laitteen hyötysuhde kannattaa tarkistaa ajoissa.
  • LST:ltä saat asiantuntijan laskelman uuden laitteen hankintahinnasta ja arvion siitä, missä ajassa laitteen uusinta maksaa itsensä takaisin.

Ota yhteyttä ja kysy lisää:

Ville Lehto, toimitusjohtaja
LST Service Oy
ville.lehto@lst.fi
puh. +358 400 657 471